Yhdistystieto on julkistanut nettisivuillaan tietoa yhdistyksen hallituksen tehtävistä
Yhdistyksen hallituksen tehtävät
Viimeksi päivitetty 15:17 - 27.03.2014 muokkauksen tehnyt käyttäjä: Yhdistystieto
Jokaisessa yhdistyksessä on oltava hallitus ja sillä puheenjohtaja, sanotaan yhdistyslaissa (§ 35). Yhdistyksen säännöissä hallitusta voidaan kutsua myös muilla nimillä (johtokunta, toimikunta), mutta tehtävät ja vastuut ovat samat riippumatta siitä, millä nimellä tätä toimielintä kutsutaan.
Hallituksella on yleisvaltuutus ja – velvollisuus hoitaa yhdistyksen asioita. Lain mukaan asiat on hoidettava lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti (YhdL § 35). Jos näin ei tapahdu, hallitus tai sen jäsen voidaan erottaa tehtävästään ja/tai vahingon aiheuttajat voivat joutua korvaamaan yhdistykselle aiheuttamansa vahingon (YhdL § 39).
Hallituksen lakisääteiset tehtävät
Yhdistyslain mukaan hallituksen on aina huolehdittava seuraavista tehtävistä:
jäsenluettelon pitäminen (YhdL § 11)
yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen sekä mahdollisen jäsen- tai liittoäänestyksen järjestäminen (YhdL § 31) yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL §35)
yhdistyksen kirjanpidosta ja varainhoidosta huolehtiminen (YhdL § 35)
toiminnantarkastajan avustaminen (YhdL § 38)
yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL § 61)
Lisäksi kirjanpitolaissa on määrätty, että tilinpäätöksen valmistumishetkellä vallassa oleva päätösvaltainen hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen (Kirjanpitolaki, luku 3 § 4). Tilintarkastuslain (luku 4, § 22) mukaan hallituksen tulee varata tilintarkastajalle tilaisuus tarkastuksen toimittamiseen sekä avustaa häntä tehtävässään.
Tehtävät, jotka hallitus voi hoitaa
Yhdistyslaissa on myös määrätty tehtävistä, jotka hallitus voi hoitaa:
jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuolisille (YhdL § 11)
jäsenten ottaminen yhdistykseen, ellei säännöissä ole toisin määrätty (YhdL § 12)
jäsenten erottaminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL § 15)
yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen tai kiinnittäminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL § 23)
kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos yhdistys on tehnyt moitteenvaraisen päätöksen (YhdL § 32)
yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL § 36)
Muita tehtäviä
Laissa määrättyjen tehtävien hoitaminen ei tietenkään riitä, vaan usein hallituksen aika kuluu aivan valtaosaltaan muitten asioiden parissa. Näitä muita keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:
Yhdistyksen kokouksen päätösten täytäntöönpano. Tämä tarkoittaa kaikkia päätöksiä, esimerkiksi myös talousarviota ja toimintasuunnitelmaa.
Etulinjan tukeminen. Etulinjalla tarkoitetaan niitä yhdistyksen toimi- tai luottamushenkilöitä, jotka ovat tekemisissä suoraan jäsenten kanssa. He tarvitsevat – ja ovat ansainneet – hallitukselta monipuolista tukea.
Käytännön yhdistysasioitten hoitaminen. Hallituksen vastuulla on, että käytännön asiat (laskujen hyväksyminen, kirjanpidosta huolehtiminen, tilinpäätösten valmistuminen ajallaan, arkistonhoito, kirjeenvaihto, jäsenrekisterin pitäminen ja monet muut asiat) ovat kunnossa. Näissä asioissa hallituksella on yleisvastuu: se vastaa siitä, että tehtäviin on nimetty, ohjeistettu (ja tarvittaessa koulutettu) henkilö. Lisäksi hallituksen tulee valvoa, että tämä henkilö toimii annettujen ohjeitten ja määräysten mukaisesti.
Yhdistyksen toiminnan johtaminen. Hallituksen lisäksi käytännön toimia yhdistyksessä hoitavat luottamushenkilöt (sihteeri, taloudenhoitaja ym.) sekä erilaiset projektiryhmät ja toimikunnat. Luottamushenkilöt ja toimielimet saavat tehtävänsä hallitukselta ja vastaavat sille tekemisistään.
Erittäin tärkeätä myös on, että hallitus pyrkii aktiivisesti kehittämään yhdistystä. Se ei saa olla pelkkä toimitusministeristö, joka hoitaa akuutit ja juoksevat asiat. Sen yksi keskeinen tehtävä on tehdä kehittää yhdistyksen toimintaa sekä omin päin että tekemällä yhdistyksen kokoukselle esityksiä. Tätä velvollisuuttaan hallitus ei voi paeta vetoamalla siihen, että jäsenistöltä ei ole tullut aloitteita.
Hyvä hallitus pyrkii aina siihen, että yhdistys on paremmassa tilanteessa sen toimikauden lopussa kuin se oli toimikauden alussa.
Artikkelin kirjoittanut Kari Loimu
