Moottoriparkki.fi

Matkailuajoneuvon talvisäilytys jäsenhintaan

Moottoriparkki.fi tarjoaa moottoripyörille, henkilöautoille, matkailuautoille ja matkailuvaunuille turvallisen, täyden palvelun säilytyspaikan hyvien liikenneyhteyksien varrelta Helsingissä Pitäjänmäellä (täynnä jo tälle kaudelle) ja Herttoniemessä sekä Keravalla, Alastarolla ja Janakkalassa.
SF-Caravanin jäsenille 5 % alennus normaaleista talvisäilytyshinnoista. Lisätietoa: www.moottoriparkki.fi

---

Karavaanarit.fi -sivustolle on listattu matkailuajoneuvojen talvisäilytystä tarjoavat tahot yhteystietoineen kuntakohtaisesti. Tutustu tarjontaan täällä.
Karavaanarit.fi -sivustolta löydät myös SF-Caravan ry:n leirintä- ja turvatoimikunnan laatimat Karavaanarin turvaohjeet, joissa on neuvottu kuinka toimia matkailuajoneuvon käytöstä poiston ja säilytykseen jätön yhteydessä.

---

SF-Caravanin FACEBOOK-sivulla on jo yli 6 000 tykkääjää. Tykkää sinäkin, niin saat ajankohtaiset tapahtumatiedot kätevästi omalle seinällesi.

Raimo ja Helena Hongisto esittelyssä

Puheenjohtajapari Raimo ja Helena Hongisto

Karavaanielämäämme vuosien varrelta

Ensimmäinen ansaittu vuosilomani oli kesällä 1973. Lomasuunnitelmissa oli lähteä kiertämään Suomea perheeni kanssa. Esikoisemme oli reilun vuoden ikäinen ja olin jo edellisenä vuonna päättänyt, että telttaretkelle pienen lapsen kanssa ei lähdetä. Pienellä henkilöautollamme ei voinut vetää matkailuvaunua, joten hankin ns. peltikoppaisen matkailuauton Austin J 2 vuosimallia 1965. Tilavampi matkailuauto rakennettiin 1976, koska perhe oli kasvanut. Näillä ajoneuvoilla kiertelimme joka kesä Suomessa kymmen vuoden ajan ja otimme ensiaskeleita ulkomaanmatkailuun 1982, kun matkasimme Ruotsiin ja Norjaan. 

Tähän aikaan leirintäalueet olivat pääsääntöisesti joko yksityisten tai kuntien ylläpitämiä telttailualueita. Oliko karavaaniyhdistysten ylläpitämiä leirintä-alueita, minulla ei ole tietoa, mutta silloin ei myöskään tietoa yhdistysten leirintäalueista ulkopuolisen oli mahdoton saada. Karavaaniyhdistykseen voi 70-luvulla liittyä vain, jos omisti matkailuvaunun. Eikä matkailuautolla matkustavia hyväksytty olenkaan karavaaniyhdistysten jäseneksi. Tilanne muuttui 70-luvun loppupuolella kun matkailuautoilijat alkoivat puuhastella omaa yhdistystä. Pääsin jäseneksi 1979 perustettuun SFC Piikkiön yhdistykseen ja sain jäsennumeron 13463.

Matkailuajoneuvon käyttö lisääntyi 80-luvulla, kun lasten kannustamina aloitimme uuden talviharrastuksen laskettelun. Tämä johti siihen, että matkailuajoneuvon varustetasoa ja talvikäyttöisyyttä piti parantaa. Hankittiin suomalainen talvikäyttöön soveltuva 5 hengen matkailuvaunu ja siihen ”verovapaa” maasturi veturiksi. Reilut kymmenen vuotta vietettiin kaikki lomat matkailuvaunulla matkaillen kesäisin Ruotsissa, Norjassa ja Järvi-Suomessa ja talvisin hiihtokeskuksissa aina Tunturi-Lappia myöten. Vaunuharrastuksen myötä piti laajentaa maailmankuvaa. Vuonna 1988 lomamatka suuntautui Keski-Eurooppaan ja aina Unkariin sekä entiseen Jugoslaviaan asti.

Siirryimme 90-luvulla ”matkakulkimessa” taas matkailuautojen aikaan. Matkustavien henkilöiden määrä oli ajan saatossa vähentynyt viidestä kahteen. Keskimäärin joka toinen vuosi tehtiin 4 – 5 viikon lomamatka matkailuautolla ulkomaille. Matkailumaana tuli voimakkaasti uutena tuttavuutena Viro. Ulkomaanmatkailukerhon VOP työryhmän jäsenenä järjestin ja organisoin vuosituhannen vaihteessa useita karavanryhmämatkoja tutustumaan laajemmin Viroon, sen kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Oma Vironmatkailu johti myöhemmin 2002 siihen, että hankittiin toinen koti Haapsalusta. Kaikissa manner-Euroopan maissa on vuosien saatossa matkailuajoneuvolla käyty pois lukien entisen Neuvostoliiton valtioita, mutta kylläkin kaksi kertaa Venäjällä VOP:n järjestämillä karavanmatkoilla.

Karavaanarien yhdistystoimintaan olemme osallistuneet välttelevän heikosti. Työnantajan edustajana olemme kuitenkin saaneet osallistua lukuisiin SFC:n liiton ja yhdistysten kokous- ja koulutustilaisuuksiin. ”Karavaaniheimona” kuulumme niiden joukkoon, joiden matkailuajoneuvoa säilytetään kotipihalla. Sieltä käsin olemme toteuttaneet entisen VOP kerhon tarkoitusperiä ” VAUNUSSA ON PYÖRÄT ”. Matkaa on tehty keskimäärin 10.000 km/vuosi eli reilun 40 vuoden aikana arviolta 0,5 miljoonaa kilometriä.

Rutusakin toimintaan sain tutustua ensimmäisen kerran 1995, kun olin kertomassa  Rututapaamisessa Hartolassa turvallisuus – ja vakuutusasioista. Siitä tilaisuudesta jäi elämään ajatus Rutusakista ”tämä on joskus mahdollista myös minulle” Sit…ku…….. 
Rutusakin jäseneksi olemme liittyneet vuonna 2007. Ensimmäinen Rutumatka tehtiin talvella 2009 -2010. Tämän vuoden aikana toteutimme kaksi Sit.. ku.. tavoitetta, veroton muuttoauto ja Rutumatka. Rututarra kiinnitettiin matkailuautoomme 15.8.2010.

Koplaan varapuheenjohtajapariksi meidät valittiin elokuussa 2014 ja puheenjohtajapariksi elokuussa 2015. Toivottavasti pystymme täyttämään tehtävissämme jäsenkunnan asettamat odotukset 

Yksityiselämää

Raimo on valmistunut rakennusinsinööriksi Turun Teknisestä Opistosta 1972. Ensimmäinen ja samalla viimeinen työnantaja on ollut sama. Nimi ja yhtiömuodot muuttuneet ajan saatossa Sampo-Tarmosta Sammoksi ja Ifiksi. Työtehtävät olivat pääsääntöisesti korvaus- ja turvallisuuspalveluun liittyviä asiantuntijatehtäviä. Palveluvuosia kertyi yhteensä reilut 33 vuotta.

Helena kasvatti kotiäitinä kolmea lastamme vuoteen 1982. Varsinaisen työuran hän teki Piikkiön kunnan koululaitoksen emäntänä ja valmisti ruuan noin 200 ruokailijalle päivittäin. Ehkä tästä syystä tai siksi hän on hoitanut Hartolan tapaamisissa ajomiesten ja talkooväen välipalakahvitusta.

Asumme nykyisessä Kaarinan kaupungissa ja sen Piikkiön kaupunginosassa. Asuntona on ollut kohta 40 vuotta Raimon itse suunnittelema ja rakentama omakotitalo, jossa on nyt hyvät tilat neljälle lastenlapselle temmeltää ja tulla yö kylään.

Karavaaniharrastuksen ohella muihin harrastuksiin ei ole ollut tarvetta, koska sen yhteydessä voi toteuttaa liikunnalliset- ja sosiaaliset tarpeet. Sukulaisemme olivat laskeneet, että vietämme yli puolet vuodesta muualla kuin kotona. Voi pitää paikkansa. Elämä on ihanaa- syksyllä etelään – kevättalvella Lapin lumille – alkukesällä Haapsaluun – loppu jäljelle jäänyt kesästä kuluu Suomen ja Viron kesätapahtumissa sekä tietysti osa kotona Piikkiössä.

Raimo ja Helena Hongiston kuva

Jäsenrekisterin seloste

Rekisteriseloste tulostettavassa muodossa tässä linkissä

Henkilötietolaki (523/99) 10 §

Rekisterinpitäjä:
SF-Caravan Rutusakki ry
Pj. Raimo Hongisto
Hakakalliontie 2
21500 Piikkiö
Puh. +35840052550
raimo.hongisto@gmail.com
Yhdistysrek.nro
http://rutusakki.blogspot.fi/
http://www.rutusakki.fi/

Rekisteriasioista vastaava:
SF-Caravan Rutusakki ry
Jäsensihteeri Pentti Äijö
Harjutie 10 F
40800 Vaajakoski
Puh. +358504994387
pentti.aijo@gmail.com
 
Rekisterin nimi:
SF-Caravan Rutusakki ry:n jäsenrekisteri lue lisää.....

Seppo ja Pia-Liisa Parkkonen esittelyssä

Rutusakin sihteeripari Seppo ja Pia-Liisa Parkkonen, Hämeenlinna

Liityimme SF-Caravan ry:n jäseniksi vuonna 1998 lähinnä nuuhkiaksemme tunnelmia Caravan-lehden kirjoituksista ja kuvista. Seuraavana vuonna ostimme pienen matkailuauton ja aloitimme kotimaassa reissailun kunnes vuonna 2001 uskaltauduimme ulkomaille, Tanskaa kiertämään. Kiersimme kaikki saaret ja saimme matkamittariin yli 3000 km. Silloin syttyi kipinä ulkomaanmatkailusta ja vain yhtenä vuonna olemme kesäloman viettäneet Suomessa.

Selätimme Sit-Ku -ajattelun viisi vuotta ennen eläkkeellä jäämistäni, 2012. Pia-Liisa säästi lomapankkiin vapaata 98 työpäivää ja se ”tuhlattiin” unelmamatkan nimikkeellä syksyllä 2012, jolloin ajoimme Rutuja etsimään Normandian kautta Portugaliin ja Espanjaan. Se oli todellinen elämysmatka ja johti seuraavana vuonna Rutu-tarran saannin jälkeen Koplaan, jossa olimme vuoden varapuheenjohtajapari ja nyt toista vuotta sihteeripari.

Usein kysytään mitä saan liittymällä Rutusakki -kerhoon tai ensi vuoden aikana samaan porukkaan, mutta SF-Caravan Rutusakki ry:n jäseneksi? Rivijäsen saa 10 euron jäsenmaksusta 5 eurolla jäsenpostia, infoa kirjallisesti ja lopulla 5 eurolla kahdesti vuodessa hienon tapaamisen infoiskuineen, yhdessäoloa ohjelman merkeissä koko viikonlopuksi ja vielä kakkukahvit. Vertailuna Vaakunan terassilla 5 eurolla ei saa edes tuoppia olutta. Koplassa tai hallituksen jäsenenä vastaavasti saa järjestää edellä mainitut elämykset jäsenistölle. Lisäksi olemme saaneet muutamia jäsenetuja kuten laivayhtiön erikoistarjouksia.

Jokaisesta henkilöstä löytyy tarina, mutta kuinka sen kertoisi. Meidän Rututarinat valokuvineen löytyvät osoitteesta www.parpia.kuvat.fi. Olemme pitäneet muutamia esitelmiä ko elämyksistä tapaamisissa ja ensi vuoden Turun Caravan Show´ssa 8. tammikuuta esittelemme kuvakoostein Etelän Talvehtijan kokemuksia matkoista Välimeren rantamille.

Pia-Liisa on ”Ruturajoitteinen” eli työ häiritsee harrastusta vielä muutaman vuoden. Silti hän kiltisti lentää siirrettyjä kesälomiaan hyväksi käyttäen leiriimme Santa Polaan. Viime vuonna 2 viikon erinä matkoja oli kolme. Halpalennot mahdollistavat etärutuilun. Lisäksi hänen ratsastusharrastukselle ei ole tullut Espanjassa käyntien vuoksi katkoja.

Minun, Sepon, harrastus on myös eräällä lailla rajoitteinen, sillä askel on lyhentynyt ja istuminen lisääntynyt. Suurena himonani on kirjoittaa humoristinen novellikirja caravan -matkailusta. Nyt kasassa on 15 novellia, mutta ajatuksissa keikkuu vielä 20 uutta. Yritän saada tekeleeni valmiiksi paperille ja e-kirjaksi vuoden 2016 aikana.

Rutusakki on leikkimielisesti sanottuna sellainen ”luonnetestattu” Etelän Talvehtijoiden ryhmä.

Yhdistyksen hallituksen tehtävät

http://yhdistystieto.fi/

Yhdistystieto on julkistanut nettisivuillaan tietoa yhdistyksen hallituksen tehtävistä


Yhdistyksen hallituksen tehtävät

Viimeksi päivitetty 15:17 - 27.03.2014 muokkauksen tehnyt käyttäjä: Yhdistystieto

Jokaisessa yhdistyksessä on oltava hallitus ja sillä puheenjohtaja, sanotaan yhdistyslaissa (§ 35). Yhdistyksen säännöissä hallitusta voidaan kutsua myös muilla nimillä (johtokunta, toimikunta), mutta tehtävät ja vastuut ovat samat riippumatta siitä, millä nimellä tätä toimielintä kutsutaan.

Hallituksella on yleisvaltuutus ja – velvollisuus hoitaa yhdistyksen asioita. Lain mukaan asiat on hoidettava lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti (YhdL § 35). Jos näin ei tapahdu, hallitus tai sen jäsen voidaan erottaa tehtävästään ja/tai vahingon aiheuttajat voivat joutua korvaamaan yhdistykselle aiheuttamansa vahingon (YhdL § 39).

Hallituksen lakisääteiset tehtävät

Yhdistyslain mukaan hallituksen on aina huolehdittava seuraavista tehtävistä:

jäsenluettelon pitäminen (YhdL § 11)
yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen sekä mahdollisen jäsen- tai liittoäänestyksen järjestäminen (YhdL § 31) yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL §35)
yhdistyksen kirjanpidosta ja varainhoidosta huolehtiminen (YhdL § 35)
toiminnantarkastajan avustaminen (YhdL § 38)
yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL § 61)
Lisäksi kirjanpitolaissa on määrätty, että tilinpäätöksen valmistumishetkellä vallassa oleva päätösvaltainen hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen (Kirjanpitolaki, luku 3 § 4). Tilintarkastuslain (luku 4, § 22) mukaan hallituksen tulee varata tilintarkastajalle tilaisuus tarkastuksen toimittamiseen sekä avustaa häntä tehtävässään.

Tehtävät, jotka hallitus voi hoitaa

Yhdistyslaissa on myös määrätty tehtävistä, jotka hallitus voi hoitaa:

jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuolisille (YhdL § 11)
jäsenten ottaminen yhdistykseen, ellei säännöissä ole toisin määrätty (YhdL § 12)
jäsenten erottaminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL § 15)
yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen tai kiinnittäminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL § 23)
kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos yhdistys on tehnyt moitteenvaraisen päätöksen (YhdL § 32)
yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen, jos säännöissä on niin määrätty (YhdL § 36)
Muita tehtäviä

Laissa määrättyjen tehtävien hoitaminen ei tietenkään riitä, vaan usein hallituksen aika kuluu aivan valtaosaltaan muitten asioiden parissa. Näitä muita keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa:

Yhdistyksen kokouksen päätösten täytäntöönpano. Tämä tarkoittaa kaikkia päätöksiä, esimerkiksi myös talousarviota ja toimintasuunnitelmaa.
Etulinjan tukeminen. Etulinjalla tarkoitetaan niitä yhdistyksen toimi- tai luottamushenkilöitä, jotka ovat tekemisissä suoraan jäsenten kanssa. He tarvitsevat – ja ovat ansainneet – hallitukselta monipuolista tukea.
Käytännön yhdistysasioitten hoitaminen. Hallituksen vastuulla on, että käytännön asiat (laskujen hyväksyminen, kirjanpidosta huolehtiminen, tilinpäätösten valmistuminen ajallaan, arkistonhoito, kirjeenvaihto, jäsenrekisterin pitäminen ja monet muut asiat) ovat kunnossa. Näissä asioissa hallituksella on yleisvastuu: se vastaa siitä, että tehtäviin on nimetty, ohjeistettu (ja tarvittaessa koulutettu) henkilö. Lisäksi hallituksen tulee valvoa, että tämä henkilö toimii annettujen ohjeitten ja määräysten mukaisesti.
Yhdistyksen toiminnan johtaminen. Hallituksen lisäksi käytännön toimia yhdistyksessä hoitavat luottamushenkilöt (sihteeri, taloudenhoitaja ym.) sekä erilaiset projektiryhmät ja toimikunnat. Luottamushenkilöt ja toimielimet saavat tehtävänsä hallitukselta ja vastaavat sille tekemisistään.
Erittäin tärkeätä myös on, että hallitus pyrkii aktiivisesti kehittämään yhdistystä. Se ei saa olla pelkkä toimitusministeristö, joka hoitaa akuutit ja juoksevat asiat. Sen yksi keskeinen tehtävä on tehdä kehittää yhdistyksen toimintaa sekä omin päin että tekemällä yhdistyksen kokoukselle esityksiä. Tätä velvollisuuttaan hallitus ei voi paeta vetoamalla siihen, että jäsenistöltä ei ole tullut aloitteita.

Hyvä hallitus pyrkii aina siihen, että yhdistys on paremmassa tilanteessa sen toimikauden lopussa kuin se oli toimikauden alussa.

Artikkelin kirjoittanut Kari Loimu

Lakitekstiä yhdistyksen hallituksesta

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503

Lakitekstiä yhdistyksen hallituksesta

6 LUKU

Yhdistyksen hallinto

35 § (16.7.2010/678)

Hallitus

Yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus edustaa yhdistystä.

Hallituksella on oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä.

Hallituksen puheenjohtajalla on oltava asuinpaikka Suomessa, jollei Patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä

Harri ja Tuulikki Vesanto esittelyssä

Varapuheenjohtajapari Harri ja Tuulikki Vesanto 

Harri 
Olen harrastanut karavaanimatkailua 70-luvun alusta, ensin kotimaassa, laajentaen sitä joidenkin vuosien jälkeen pohjoismaihin ja edelleen yhä kauemmaksi kotoa. 

1980-90-luvulla toimin myös Helsingin yhdistyksessä erilaisissa tehtävissä ja myöhemmin Keski-Uudenmaan yhdistyksessä. 

Matkailu on ollut aina sydäntäni lähellä, joten 90-luvun alkupuolella sain kutsun SF-Caravanin matkailutoimikuntaan, ollen sen jäsenenä aina sen lopettamiseen saakka. Sen jälkeen olen toiminut SF-C:n matkailuasiamiehenä. 

Rutukerhon jäseneksi liityin muistaakseni vuona 1999, ja ensimmäisen välimeren rannalle suuntautuneen talvehtimismatkan tein vuonna 2000, josta minulle myönnettiin automme perässä näkyvä rututarra. Talven 2014-2015 vietimme vaimoni Tuulikin kanssa Marokossa ja Portugalissa, edellisenä talvena olimme pari kuukautta Espanjassa ja Portugalissa. 

Muita pidempiä matkailuautomatkoja olemme yhdessä tehneet mm. Australiaan ja Uuteen Seelantiin, näillä matkoilla olemme käytännön syistä tyytyneet vuokrattuun matkailuautoon. 

Työelämästä siirryin eläkkeelle vuoden 2013 alusta, joten 42 -vuotinen yrittäjänä oleminen päättyi ja aikaa jäi enemmän mieliharrastukseemme matkailuun. 

Tuulikki 
Ammatiltani olen sairaanhoitaja, eläkkeelle jäin keväällä 2012. Työssä olin aluksi Töölön sairaalassa, sitten kiertelin Suomea Hangosta Utsjoelle SPR:n Veripalvelussa ja viimeiset parikymmentä vuotta sotainvalidien kuntoutussairaalassa Oulunkylässä. 

Harrin kanssa olen reissannut runsaat kymmenen vuotta. Karavaanarimatkailua olen harrastanut jo edellisessä elämässäni 80-luvun alusta, kotimaassa ja pohjoismaissa, itä-rajan takanakin tuli käydyksi silloisessa Neuvostoliitossa. Englantia ja Skotlantia kiersimme itse pakettiautosta tuunatulla retkeilyautolla. Yhdistystoiminnassa olen aloittelija, valmis käyttämään aikaani ja osaamistani missä tarvitaan. 

Postiosoite meillä on Keravalla, mutta oikeastaan kotia ei missään. Aikaa kuluu vapaa-ajan asunnoissa Viitasaarella tai Virossa Paidessa. 

Valokuva